HUOM! Tutkimuksesta tehty Power Point-esitys ladattavissa uutisen lopussa sijaitsevasta linkistä
Lastenklinikoiden Kummit ry:n teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan 52 prosenttia töissä käyvistä vanhemmista viettää pienten lastensa kanssa arkisin alle kaksi tuntia päivässä – peräti viidenneksellä yhteistä aikaa on vain alle tunti.
”Viikolla usein ylitöistä tullessa en näe lastani ollenkaan. Monena päivänä juttelemme vain aamupalapöydässä ja illalla päivällisellä. Muulloin lapsi on kavereiden kanssa jossakin. En oikeastaan tiedä mitä lapselleni oikeasti kuuluu”, totesi eräs vastaaja tutkimuksessa.
Pienten lasten töissä käyvistä vanhemmista 71 prosenttia kokee viettävänsä lastensa kanssa liian vähän aikaa. Heillä yleisin syy yhteisen ajan vähyydelle on työn vaatima aika (49% vastaajista mainitsi), yleinen kiire (29%) sekä kodinhoito (19%).
Töissä käyvistä vanhemmista 61 prosenttia potee huonoa omatuntoa lasten kanssa vietetyn ajan vähyydestä. Puolet (49%) kertoo olevansa kotona usein niin väsynyt, ettei pysty keskittymään läsnäoloon lastensa kanssa.
”Työn vuoksi osin väsyneenä ja osin vielä muissa huolissa kiinni olevana. Fyysisesti läsnä mutta vain 80 % henkisesti mukana”, eräs vastaaja kuvasi lastensa kanssa viettämänsä ajan laatua.
”Pitkien työmatkojen aikana kotona olevan vanhemman aika menee rutiinien pyörittämiseen eikä mm. lapsen koulutyön seuraamiseen riitä aikaa. Tämä näkyy jossain määrin koulutyön tuloksissa”, eräs vastaaja kertoi kiireen aiheuttamista ongelmista.
Poissaoloa hyvitetään lomilla, laatuajalla ja tavaroilla
Kokopäivätöissä käyvistä vanhemmista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työnsä vie liikaa sellaista aikaa, jonka he voisivat viettää lastensa kanssa. Puolet oli sitä mieltä, että heidän työnsä on viime vuosina muuttunut enemmän aikaa vieväksi. 47 prosenttia tapaa hyvittää työstä johtuvaa poissaoloaan panostamalla lomiin. 41 prosenttia kertoo hyvittävänsä poissaoloaan panostamalla laatuaikaan, 17 prosenttia ostamalla lapselleen tavaroita.
Lapsissa liian vähäinen yhteinen aika näkyy levottomuutena. Vanhempien mukaan lapset kiukuttelevat ja tekevät tyhmyyksiä jotta saisivat huomiota.
”Saattavat kiukutella, vetäytyä omiin oloihinsa. Kavereiden seurasta tulee entistä tärkeämpää, ovat välinpitämättömiä velvollisuuksiin liittyvissä asioissa”, eräs vastaaja kuvasi lastensa reagointia.
Mitä ammattilaiset miettivät?
Peruslähtökohta lapsen kehitykselle on vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen kautta opitaan mikä on mahdollista ja mikä ei; peilaamalla omaa itseään ja käyttäytymistään toisiin ihmisiin lapsi luo identiteettiään ja käsitystään ympäröivästä maailmasta. Vastavuoroisuus ja jaettu positiivinen tunne ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä, mikä tarkoittaa sitä että lapset tarvitsevat aikuisen mielenkiintoa ja tunnetta siitä että he ovat merkityksellisiä.
Vanhempien tärkeä tehtävä on olla saatavilla, jotta lapsi voi tarpeensa mukaan käyttää vanhempia apunaan ja jättää heidät silloin kun ei tarvitse. Vanhempien täytyy kestää myös se että lapset eivät aina halua olla heidän kanssaan, toteaa Helsingin Lastenklinikan apulaisylilääkäri Leena Repokari.
Toisaalta vanhempien syyllisyyden tunne ja halu tuntea lapsensa paremmin ovat molemmat terveitä tunteita tilanteessa, jossa on liian vähän aikaa; kertovat hyvästä vanhemmuudesta, Repokari tähdentää.
Valtakunnallisesti ajatellen suomalaiset lapset voivat erittäin hyvin. Kuitenkin Suomessa psyykkiset sairaudet ovat lisääntyneet sekä vaikeutuneet. Hoitoon pääsyn odotusajat ovat pitkiä, ja diagnoosi saadaan usein liian myöhään. Tämän takia onkin ehdottoman tärkeää panostaa yhä voimakkaammin ennaltaehkäisevään työhön, eikä vain sairaiden lasten hoitoon.
Nyt pitäisi lisätä alueellista hoitoa. Riskiperheet ja lapset huomataan nyt jo varhain, mutta yhteistyötä päivähoidon, neuvolan, kouluterveydenhuollon sekä kodin välillä tulisi tehostaa, toteaa Helsingin Lastenklinikan ylilääkäri prof. Christer Holmberg.
Tutkimuksen teki Lastenklinikoiden Kummien pyynnöstä Research International Finland Oy kesäkuussa 2008. Tutkimus toteutettiin internet-paneelina ja siihen vastasi kaikkiaan 510 alle 12-vuotiaiden lasten vanhempaa. Heistä kokopäivätöissä kävi 71 prosenttia ja osa-aikatöissä kahdeksan prosenttia. Joka viidennellä vastaajalla talouden bruttotulot olivat yli 70 000 euroa vuodessa.
Tutkimuksen Power Point esitys ladattavissa tästä!
|
